torstai 1. joulukuuta 2016

Skitsofrenia lääke- ja muu hoito


 Lääkehoidolla pyritään poistamaan tai helpottamaan psykoottisia oireita, palauttamaan potilaan todellisuudentajun, ylläpitämään toimintakykyä ja parantamaan potilaan elämänlaatua.

Psykoosilääkitys tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, jotta potilaan toipuminen ei viivästy eikä sairaus kroonistu. Psykoosilääkkeet tehoavat myös skitsofrenian neurokognitiivisiin oireisiin ja osaltaan edesauttavat kognitiivista kuntoutumista.

 Oireiden lievittyessä lääkehoitoa on silti syytä käyttää, koska sillä on selvästi uusiutumista ehkäisevä vaikutus. Lääkehoito on yksilöllinen, tärkeää on löytää sellainen lääkitys, jolla on hyvä teho sekä skitsofrenian kliinisiin, että neurokognitiivisiin oireisiin. 

Ilman asianmukaista lääkitystä puolella potilaista skitsofreeninen psykoosi uusiutuu vuoden sisällä hoidosta. Lääkehoito on mahdollista toteuttaa suun kautta päivittäin annosteltavalla lääkityksellä, mutta vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi on kehitetty myös pitkävaikutteisia lääkemuotoja tukemaan hoidon toteutumista. 

Tabletti lääkeet annostellaan päivittäin suun kautta. Se on yleisin skitsofreniapotilailla käytössä oleva hoitomuoto. Skitsofreniaan sairastunut voi itsenäisesti toteuttaa lääkitystä kotiympäristössä. 

Skitsofreniaan sairastuneen lääkehoidon toteutumista voidaan helpottaa käyttämällä tavanomaisen tablettilääkityksen sijaan, tai sen ohessa, pitkävaikutteisia lääkemuotoja. Pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi lieventää psykoosin uusiutumista ja kulkua etenkin uusiutuvassa ja sairaalahoitoon johtavassa psykoosissa. 
Pitkävaikutteisia lääkemuotoja olisikin suositeltavaa harkita aina psykoosin uusiutumisen jälkeen.




Akuuttivaiheessa psykoosilääkettä tarvitaan yleensä suurempia vuorokausiannoksia kuin pitkäaikaishoidossa. Skitsofrenian hoitoon tarkoitettujen psykoosilääkkeiden vaikututs perustuu siihen, että ne tukevat viestienvälitystä aivoissa ja usein ne pystyvät vähentämään aistiharhoja, harhaluuloja ja masennusta.

Lääkehoidon tehtävä riippuu sairauden vaiheesta: akuuttivaihe, tasaantumisvaihe, vakaa vaihe ja psykoosin uusiutuminen. 
-Akuuttivaiheessa hoidon päämääränä on lievittää nopeasti psykoottisia oireita ja palauttaa potilaan toimintakyky. 
-Akuuttivaiheen oireiden lievityttyä seuraa sairauden tasaantumisvaihe, joka voi kestää useita kuukausia. Tässä vaiheessa skitsofreniaa sairastava potilas on usein vielä hauras ja herkkä psykoosin uusiutumiselle. 
-Skitsofrenian vakaassa vaiheessa on tavoitteena lääkehoidon ja psykoterapeuttisten hoitomuotojen avulla varmistaa oireiden pysyminen poissa. Kuntoutuksen avulla kohennetaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua. 
-Psykoosin uusiutuessa on tärkeä pyrkiä selvittämään, miksi uusiutuminen tapahtui juuri silloin. Usein sairauden pahenemisen syy on lääkkeen annoksen liian varhainen vähentäminen tai lääkityksen lopettaminen.
Sairauden akuutissa vaiheessa keskeisintä on rauhoittava ja turvallinen hoitoympäristö ja oireiden lääkehoito.
Toipilasvaiheessa korostuvat tilanteen jäsentely, stressitekijöiden kartoitus, elämän palauttaminen normaaleihin uomiinsa ja lääkehoito.
Kuntoutusvaiheessa lääkehoidon oheen tarvitaan aktiivisia ja monipuolisia psykososiaalisia hoitomuotoja. Kuten erilaiset terapiat:

Yksilöterapia
Tukea antava terapiasuhde luo usein perustan kaikelle skitsofreniapotilaan hoidolle ja kuntoutukselle.  Terapia voi auttaa potilasta hyväksymään sairautensa sekä siihen liittyvät vajavuudet ja sopeutumaan elämään sairauden kanssa. 

Perheterapia
Myös sairastuneen potilaan perheen hoitamisen on todettu vähentävän sairauden akuuttivaiheen uusiutumista

Ryhmäterapiat
Luovat terapiat (esim. musiikki, liikunta), arkielämän taitojen harjoittelu, sosiaalisten taitojen harjoittelu.

Kognitiivisissa kuntoutusohjelmissa pyritään kohdennetusti harjoittelemaan tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, sanojen merkitysten hahmottamista, abstraktiokykyä, päättelyä vaativia tehtäviä ja muistitoimintojen kehittämistä.

Lähteet:

Eeva, Venla

perjantai 25. marraskuuta 2016


Kuvahaun tulos haulle mummu

Tarina on fiktiivinen ja henkilö on keksitty. 

Nimi: Inkeri Eila Adamson
Syntymäpaikka: Keuruu
Asuinpaikka:Tesoma, Tampere
Ikä: 87
Sotu: 150229-XXXX
Perhe: Leski, mies Erkki Adamson kuollut -05. Kolme lasta Vieno Adamson,
Jaakko Adamson, Kirsti Lamminpää. Inkerillä on myös viisi lastenlasta.
Sairaudet: Ykköstyypin diabetes, keuhkoahtaumatauti, kuulo huono, sekamutoinen dementia.




Inkeri on tullut terveyskeskukseen toipumaan aivoinfarktista sillä ei selviä kotona huonon fyysisen kunnon vuoksi. Inkeri on elämänmyönteinen, iloinen mutta kaikista sanoista ei saa selvää. Rouva tupakoi ja sairastaa keuhkoahatumatautia tähän lääkeenä käytetään inhaloitavaa Ventolinea aamuisin.


 Lääkäri tulee kysymään Rouvalta, että onko hän kuullut hoitotahdosta tai onko kenties laatinut sitä. Inkeri ei ole tehnyt hoitotahtoa mutta haluaisi tehdä sen heikon kuntonsa sekä ikänsä vuoksi.
Inkeri on myös esittänyt Lääkärille pyynnön saada paikan  vanhainkodista sillä ei enään selviä pelkän kotihoidontuella. Lääkäri soittaa lapsille ja pyyttää heitä käymään juttelemaan hoitotahdosta sekä miettimään mahdollista sijoituspaikkaa. Lääkäri myös kertoo äidin kunnon olevan parempaan päin  mutta muisti alkaa selvästi olemaan alhaisempi.

Seuraavana päivän lapset saapuvat aamusta jo terveyskeskukseen tervehtimään äitiä. Äiti on hieman sekaisin ja kyselee miehensä perään, lapset yrittävät selittää, että isä on kuollut kymmenen vuotta sitten ja hänet on haudattu kelevankankaan hautausmaalle. Lääkäri saapuu huoneeseen ja he alkavat keskustella äidin viimeisestä tahdosta ja sijoituspaikasta..

Lääkäri: Päivää. Te olette varmaankin Inkerin omaisia?
Jaakko: Olemma kyllä, mikä äidin tila on nyt? Äiti kyseli missä isä on vaikka isän hautaamisesta on monta vuotta...?
Lääkäri: Inkerin tila on nyt hyvä hän on parantunut infarktista hyvin mutta muisti on huonompi sekä fyysinen kunto, Inkeri tarvitsee  usein apua päivittäisissä toiminnoissa kuten vessassakäynti, ei tiedosta miten vaatteet puetaan päälle tai miten syödään unohtaa ne hetkellisesti. Lisäksi Inkeri unohtaa välillä missä tupakkaa saa polttaa.  Olisi hyvä miettiä jos Inkeri muuttaisi tehostetun palveluasumisenyksikköön? Vaikka muisti ei ole vielä kovin huono niin se pätkii välillä kovin voimakkaasti.
Vieno: Kyllä äiti pärjää kotona niinkuin tähänkin asti. Kotihoito käy sielä noin viisi kertaa päivässä. Minä en suostu laittamaan omaa äitiäni muiden armoille mihinkään hullujenhuoneelle..
Jaakko: Vieno, ei äiti enään jaksa pestä pyykkiä tai tiskata ja jos kerta muistikin on jo noin heikkoa aikaajoin niin eikö olisi meille lapsillekkin mukavampaa kun tiedämme että äiti on turvassa ja häntä autetaan aina kun apua tarvitsee. Eikä vanhainkodit ole mitään hullujenhuoneita.. Kyllähän isä viihtyi myös vanhainkodissa.
Vieno: No hohhojaa.. Kai sitten niin mutta minä en äitiä ihan mihinkä tahansa paikkaan lykkää.
Kirsti: Mitä se hoitotahto tarkoittaa? Puhelimessa oli siitä jotakin juttua onko se juuri että missä äitiä hoidetaan?
Vieno:Niin eikö siitä tultu tänne puhumaan?
Lääkäri: No tuota noin.,. Hoitotahto on Inkerin tahto siitä, että hänen elämää ei pitkitetä millään tehohoidolla mikäli se ei ole ihan välttämätöntä ja siitä on hyötyä. Inkerille olisi myös hyvä päättä elvytyskielto. Tämä hoitotahto olisi hyvä tehdä nyt kun äitinne vielä muistaa jotakin ja on vielä ihan järjissään.
Vieno: Siis kuoleeko äiti... Eikö hänen kuntonsa pitänyt olla hyvä?!
Jaakko: Ei vaan, että äiti ei halua pitkittää elämäänsä mitenkään tehohoidolla tai ylimääräisillä lääkkeillä mitä ei ole aivan pakko käyttää.
Kirsti: Mitenkäs sitten kivunhoito? Ellei äiti halua lääkkeitä niin mitä jos häntä sattuu päähän mutta ei osaa sanoa sitä?
Lääkäri: Kivunhoitoa jatketaan aina kuolemaan saakka. Ikinä ei tarvitse olla kivuissaan. Hoitotahto olisi vain hyvä tehdä ettei kenenkään elämää pitkitetä vasten omaa tahtoa.
Jaakko: Kyllä minusta hoitotahto on hyvä tehdä.
Inkeri: NIIN MINUSTAKIN!
Kirsi: Tehdään vaan pääasia on, että äidillä on hyvä olo. Puhutaan siitä vanhainkodista sitten myöhemmin,
Vieno: Kai sitten mutta jos äiti menee vanhainkotiin niin minä olen äidin edunvalvoja.
Lääkäri: Selvä.




                    HOITOTAHTO

Täten minä
Nimi:Inkeri Eila Adamson                                  Syntymäaika: 15.2.1929

määrään, että jos minä vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena en pysty päättämään omasta hoidostani esimerkiksi tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi, ei minua hoidettaessa saa käyttää keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitäviä hoitomuotoja /ellei tilani korjautumiseen ole selkeitä perusteita/.
Vaikeiden oireiden poistamiseksi tai lievittämiseksi voidaan kuitenkin edellä mainittuja keinojakin tilapäisesti käyttää. Tehohoitoa voidaan minulle antaa vain, jos voidaan kohtuudella arvioida, että sen antaminen johtaa parempaan tulokseen kuin pelkästään lyhytaikaiseen elämän pitkittymiseen. Jos toivorikkaana aloitettu hoito osoittautuu tuloksettomaksi, siitä on välittömästi luovuttava.

Tesoman terveyskeskus  24.10.2016
Paikka ja Aika

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Varta vasten kutsuttuina ja samanaikaisesti saapuvilla olevina todistajina vakuutamme täten, että

Kalle Ståhlberg
Hoitotahdontekijän nimi

jonka hyvin tunnemme, on omakätisesti allekirjoittanut edellä olevan hoitotahdon selittäen sen vakaaksi tahdokseen. Hän on tehnyt tämän hoitotahdon terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan ja käsittäen täysin sen merkityksen.

Tesoman terveyskeskus  24.10.2016
Paikka ja Aika

Kaksi esteetöntä todistajaa

Allekirjoitus:Vieno Adamson                                                                                              Allekirjoitus:Jaakko Adamson
Ammatti:Ompelia                                                           Ammatti:Lakimies
Kotipaikka:Ylöjärvi                                                        Kotipaikka: Turku
Nimenselvennys:Vieno Adamson                                  Nimenselvennys: Jaakko Adamson






perjantai 9. syyskuuta 2016

Injektiot sc ja im

Injektiot sc im

1. Sc, ihonalaiskudos eli subkutaaninen.
Lääkkeen vaikutus alkaa hitaasti ja kestää pitkään, koska ihonalaisessa kudoksessa on vähän verisuonia.  Nopeimmillaan vaikutus alkaa puolessa tunnissa. Tavoitteena saada potilas lääkittyä pitkäkestoisesti. Tavallisia lääkkeitä esim. Minihepariini ja insuliini.

Im, lihaksensisäinen eli intramuskulaarinen.
Lihaksessa on runsaasti verisuonia, joten lääkeaineen vaikutus alkaa n. 10-30min kuluessa. Tavoitteena lääkitä potilas nopeasti. Esim. Kipuilevan potilaan kanssa hyvä.

2. Sc, im
-ruisku
-sopiva neula (x2, koska neula tulee vaihtaa ruiskuun vedon jälkeen ennen kuin pistää potilasta!)
-lääkepullo/ampulli
-särmäisjäte astia
-käsineet
-puhdistuslappu
-puhdasta tufferia
-laastaria

3. Potilaalle kerrotaan mitä tehään ja miten.
Kerrotaan missä asennossa potilaan pitää olla.
Esim. Im injektiossa jotkin lääkeaineet saattaa heikentää annettavan injektion vaikuttavan aineen tehoa/imeytymistä, joten asiasta tulee puhua lääkärin kanssa. Kerrotaan mitä komplikaatioita saattaa tulla ja ohjeistetaan toimimaan tilanteessa. Potilaan tulee istua ja rentoutua ennen injektion laittoa ja sen jälkeen.

4.sc
Laitetaan olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsanalueelle. Injektiota laittaessa iho poimutetaan peukalon ja etusormen avulla. Neula pistetään 45 asteen kulmassa tai esim.  insuliinia pistäessä on lyhyt neula, jolloin pistetään 90 asteen kulmassa. Ennen lääkkeen laittoa aspiroidaan. Jos potilas saa paljon injektioita pistopaikkaa täytyy muistaa vaihtaa.

Im
Pistetään lihakseen (esim. reisilihakseen pakaralihakseen, olkavarteen). Potilaan täytyy olla rentona piston aikana. Ennen pistosta iho pingotetaab sormilla. Neula pistetään 90 asteen kulmassa ja neulasta 2/3  osaa ihon sisään. Aspiroidaan ja samalla pidetään neulaa etusormen ja peukalon välissä. Tarkistetaan ettei neula ole verisuonessa.

5.
Tarkkailee ilmeneekö pistoalueella kipua tai turvotusta. Injektion jälkeen pitää istua hetki paikoillaan. Jos esiintyy jonkinlaisia komplikaatioita, potilas ottaa yhteyttä pistonanto paikkaan.
6. Lähihoitajat saavat antaa injektion lihakseen ja ihon alle (s.c ja i.m)